Digiope innovoi

  Tarjan terveiset: Kehittämistyöni on ollut oman yksikköni vertaismentorointi digiloikassa. Käyttöön on otettu etäopetus ja luennot, käytännön opetuksen streemaus ja videotallenteet sekä hybridi-mallin toteutus, jossa osa opiskelijoista paikalla jaa osa etänä. Vauhdittajana tässä kehittämistyössä itseäni tehokkaammin on toiminut korona-virus, mutta en moiti, sen avulla olemme onnistuneet jalkauttamaan pysyviä käytänteitä työyksikköömme.  Ja kun kehittämään on alettu, niin matka jatkukoon!! Vertaismentorointi on innostanut paria muuta kollegaa siinä määrin, että olemme asettaneet tiimissä uudet tavoitteet ja viimeisimmäksi esimies on hyväksynyt kuukausittaiset kehittämistapaamisen iltapäivät koko tiimille.  Lähtötilanne huomioiden loikka on ollut melkoinen, vaikka edelleen olemme tässä digitaalisen pedagogiikan koulussa iha ala-asteella. Matka on kuitenkin aloitettu ja ylöspäin kiivetään!  Jatkossa olisi kiva jakaa ajatuksia digiope erikoistumisporukan kanssa siitä mihin kunkin polku j

Edellistä vuosikymmentä kutsuttiin julkisuudessa usein osaamisen ja jaksamisen vuosikymmeneksi. Nyt 2020-luvulle tullessa olemme vastaavasti eläneet digitaalisten palvelujen ja sovellusten kehittämishuumassa, jossa toimintoja on hiottu palvelumuotoilun avulla huippuunsa. Mutta mitä on tapahtunut henkilöstön osaamisen kehittämiselle?    1990-luvulla henkilöstötyötä hajautettiin linjajohdon vastuulle henkilöstöosastoja pienentämällä sekä siirtämällä henkilöstötehtäviä ja vastuuta esimiehille. Nyttemmin on siirrytty tilanteeseen, jossa henkilöstöjohtamisen merkitys on jälleen korostunut. Tämä näkyy muun muassa osaamislähtöisessä ajattelussa sekä henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin näkemisestä yhtenä yrityksen menestystekijänä.  Henkilöstöjohtamisen tärkeyttä tulevaisuudessa lisääviä yhteiskunnalliset trendejä ovat muun muassa mahdollisesti pitkäkin maailmanlaajuinen talouden taantuma, väestön ikääntyminen, osaamisen nopea vanheneminen, maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisää

  Asiantuntijaverkostot linkittävät erilaisia ihmisiä ja organisaatioita työskentelemään yhdessä. Verkostoja voidaan rakentaa eri teemojen ja tavoitteiden ympärille. Verkostolla on aina tavoite, jotka voivat liittyä esimerkiksi oppimiseen tai vaikuttamiseen. Toimiakseen verkosto vaatii vetäjän, joka pitää langat käsissään. Vetäjän tehtävänä on pitää yllä innostusta. Hänen ei kuitenkaan tarvitse hallita verkostoa. Jotta verkosto toimii hyvin, tulee verkoston ilmapiirin olla avoin, niin että osallistujat voivat rohkeasti esittää omia ajatuksiaan. Rakennettaessa asiantuntijaverkostoa tulee huomioida verkoston perustehtävä ja potentiaaliset jäsenet. Lisäksi tulee miettiä, miten verkostoa ylläpidetään ja millaista osaamista verkostossa tarvitaan. Mitkä ovat verkoston mahdollisuudet ja riskit. Verkostoituminen lisää organisaation ja yksittäisen työntekijän kykyä uudistua ja innovoida. Ajatuksena on, ettei tuotetta tai palvelua enää tuoteta yhdessä paikassa tai yksittäisen henkilön toimesta

  Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämän varmasti moni opettaja allekirjoittaa. Erityisesti uuden kielen oppimisessa kuvat ovat tärkeä oppimisen väline. Konkreetit asiat on helppo esittää kuvin, mutta mielenkiintoiseksi kuvien käyttö tulee vaikkapa uusien kuvailevien sanojen tai teon sanojen opetuksessa. Kuvien tulkinta on kulttuurisidonnaista ja asiaan vaikuttaa myös tottuminen kuvien käyttöön. Tämä näkyy erityisesti sellaisten opiskelijoiden oppimisessa, jotka eivät ole koulua käyneet eivätkä ole visuaalisesti oppineet aiemmin. Kuva omenasta on omena, mutta kuva tytöstä voi taas tarkoittaa sanoja: nuori, tyttö, sisko, tytär, lapsi, iloinen, seisoo, odottaa. Ja jos kyseessä olevalla tytöllä on jalassaan shortsit, hänellä voi olla pian myös pitkä hame ja huivi. Kuvat auttavat oppijaa paljon, mutta opettajan ammattitaito taas on tärkeää siinä, miten kuvaa tulkitaan. Kuva ei kerro samaa asiaa kaikille oppijoille.   Video taas kertoo moninkertaisesti enemmän kuin kuva.

Uuteen asiaan tutustuessa aloitamme usein termin määrittelystä. Hakiessa tietoa laajennetusta todellisuudesta törmää väistämättä käsitteen moniin ilmenemismuotoihin: on lisättyä, täydennettyä sekä laajennettua todellisuutta. Englannista on tuotu vaivatta suomenkieleen käsitteet VR, AR, MR ja XR eli virtual reality, augmented reality, mixed reality ja extended reality. Sanastokeskus on määritellyt Tietotekniikan termitalkoiden yhteydessä käsitteen seuraavasti: “Täydennetty todellisuus; laajennettu todellisuus mieluummin kuin: lisätty todellisuus ... Aistihavaintojen kokonaisuus, jossa fyysisen ympäristön havainnointiin on liitetty tietotekniikalla tuotettua tietoa. Huomautus ... Lisätty todellisuus -termiä ei suositella, koska todellisuuden määrää ei lisätä vaan todellisuuteen lisätään jotakin.” (Sanastokeskus http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/haku-266.html )  Laajennettu todellisuus antaa mahdollisuuden tutustua monimediaisesti sellaisiin ympäristöihin ja aihepiireihin, joihin ei m

EU:n tietosuoja-asetus, joka tunnetaan myös nimellä GDPR (General Data Protection Regulation) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, joka tuli voimaan toukokuussa 2018. Tämän lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa henkilötietojen suojaa ja tietosuojaoikeuksia. Se myös vastaa digitalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin ja yhtenäistää tietosuojasääntelyä EU maissa. Tietosuoja-asetuksen voimaan tulon huomasi omassa työssä siitä, että kaikki rekisterit tuli kerätä ja ilmoittaa eteenpäin. Ja henkilökohtaisessa elämässä sen huomasi kampaajan ja hierojan käynnillä, kun he esittelivät rekisterinsä ja kertoivat mitä niihin on minusta tallennettu.  Käsittelemme päivittäin paljon tietoa ja varsinkin henkilötietoja, varsinkin näin oppilaitoksen edustajana. Käytämme päivittäin opiskelijoiden tietoja jonkin opiskelijahallinto-ohjelman kautta. Tai teemme (luvattomia) omia listoja esim. opiskelijoiden edistymisen seurantaan. Tietosuoja-asetus siis koskee meitä mitä suurimmassa mää

Someketti  - Verkkoidentiteetti - Medialukutaito Blogimme kostuu kolmesta osasta eli someketistä, verkkoidentiteetistä ja medialukutaidosta. Toisaalta nämä aiheet  häilyvät  ristikkäin kuin veteen piirre tyt  viiva t . Lii ttyvät siis hyvinkin toinen toiseensa.    S omeketti , etiketti, käyttäytyminen somessa puhututtaa ja puistattaa meitä jokaista aina silloin tällöin.  Poliitikot , päämie het, työkaverit, kanssaihmiset ja me kaikki saatamme saada aikamoista kuhinaa someen. Mikä sitten on oikein ja mikä väärin?  Maalaisjärjellä ajateltuna meidän jokaisen tulisi tietää, miten käyttäydymme somessa ja se onkin mielestämme perustaitoja (tai siis pitäisi olla).   Trump ja  Biden  kampanjoivat somessa – antavat samalla huutia tutuille palveluille: ”Vaarallisia valheita”   https://www.marmai.fi/uutiset/trump-ja-biden-kampanjoivat-somessa-antavat-samalla-huutia-tutuille-palveluille-vaarallisia-valheita/deb5070c-53e0-47b5-a8d8-2f4dd3c5303b   Kirjoitetun tekstin ongelmia on, että miten vastaano