Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2020.

Kylistä digitalisaation hermokeskuksia vai taantuvia taajamia? (Ryhmä A)

DigiErko-lähitapaamisessa Essi Ryymin haastoi meitä pohtimaan tulevaisuuden megatrendien vaikutusta työelämään, opiskeluun ja oppimiseen. Ryhmämme sai pohdittavakseen kaupungistumisen ja sen vaikutuksen tulevaisuuden ihmisen elämään. YK:n ennustusten mukaan vuonna 2030 60 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisesti Afrikan ja Aasian mantereilla kaupungistumisen vauhti on kova ja ihmiset pakkautuvat suurkaupunkeihin ja niiden laitamille työ- ja markkinamahdollisuuksia etsiessään. Suomessakin suunta on kohti pääkaupunkiseutua sekä muita suuria keskittymiä, kuten Tamperetta ja Turkua. Kaupungistuminen nähdään usein mahdollisuuksien lähteenä: hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet, suuremmat markkinat, paljon kulutus- ja harrastusmahdollisuuksia, runsaasti palveluja, laajat sosiaaliset verkostot, hyvät liikenneyhteydet, jne. Toisaalta kaupungissa asumisella on myös kääntöpuolensa. Alati kasvavassa suurkaupungissa ruuhkat hidastuttavat matkantekoa, saasteet ja päästöt heikentävät

Digitaalisuuden vaikutus luovuuteen - Hyödyt ja haitat (Riitta ja Maarit)

Bloggausta Riitta ja Maarit  ryhmästä Taito- Gradia  

C -ryhmä pohtii: Tulevaisuuden skenaariot aloillamme. Miltä työmme näyttää digitalisoitumisen myötä?

Jaana : Kuten muuallakin yhteiskunnassa, myös terveydenhuollossa vallitsee jatkuva muutos. Väestö ikääntyy ja terveydenhuollon asiakkaiden määrä lisääntyy. Hoitajia siirtyy alalta pois eläköitymisen ja toisaalta myös työolojen vuoksi. Kärsimme jo nyt työvoimapulasta, joka pahenee, jos väestö määrämme ei lisäänny. Mistä saamme lisää hoitajia? Missä vaiheessa robotit alkavat hoitamaan meitä?  Vastuu omasta terveydenhoidosta siirtyy enemmän ja enemmän asiakkaiden omalle vastuulle. Omahoidon avuksi kehitetään digitaalisia ratkaisuja. Digitalisaation kehittyessä on toisaalta myös vaarana, että aina vanhin sukupolvi ”putoaa kelkasta”, jos tätä ei huomioida suunnittelussa. Digitaalisuuden hallinta tulisi ottaa huomioon myös koulutuksessa. Digitaaliset ratkaisut vaativat myös rahaa. Onko yhteiskunnassamme varaa tarjota niitä kaikille? Tällä hetkellä digitaaliset keksinnöt saattavat olla aika jäykkiä ja jopa yksioikoisia, eivätkä ne yksinään korvaa kontaktia oikean, inhimillisen hoitajan ka