Kylistä digitalisaation hermokeskuksia vai taantuvia taajamia? (Ryhmä A)
DigiErko-lähitapaamisessa Essi Ryymin haastoi meitä pohtimaan tulevaisuuden megatrendien vaikutusta työelämään, opiskeluun ja oppimiseen. Ryhmämme sai pohdittavakseen kaupungistumisen ja sen vaikutuksen tulevaisuuden ihmisen elämään. YK:n ennustusten mukaan vuonna 2030 60 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisesti Afrikan ja Aasian mantereilla kaupungistumisen vauhti on kova ja ihmiset pakkautuvat suurkaupunkeihin ja niiden laitamille työ- ja markkinamahdollisuuksia etsiessään. Suomessakin suunta on kohti pääkaupunkiseutua sekä muita suuria keskittymiä, kuten Tamperetta ja Turkua. Kaupungistuminen nähdään usein mahdollisuuksien lähteenä: hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet, suuremmat markkinat, paljon kulutus- ja harrastusmahdollisuuksia, runsaasti palveluja, laajat sosiaaliset verkostot, hyvät liikenneyhteydet, jne. Toisaalta kaupungissa asumisella on myös kääntöpuolensa. Alati kasvavassa suurkaupungissa ruuhkat hidastuttavat matkantekoa, saasteet ja päästöt heikentävät