Digiope innovoi

EU:n tietosuoja-asetus, joka tunnetaan myös nimellä GDPR (General Data Protection Regulation) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, joka tuli voimaan toukokuussa 2018. Tämän lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa henkilötietojen suojaa ja tietosuojaoikeuksia. Se myös vastaa digitalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin ja yhtenäistää tietosuojasääntelyä EU maissa. Tietosuoja-asetuksen voimaan tulon huomasi omassa työssä siitä, että kaikki rekisterit tuli kerätä ja ilmoittaa eteenpäin. Ja henkilökohtaisessa elämässä sen huomasi kampaajan ja hierojan käynnillä, kun he esittelivät rekisterinsä ja kertoivat mitä niihin on minusta tallennettu.  Käsittelemme päivittäin paljon tietoa ja varsinkin henkilötietoja, varsinkin näin oppilaitoksen edustajana. Käytämme päivittäin opiskelijoiden tietoja jonkin opiskelijahallinto-ohjelman kautta. Tai teemme (luvattomia) omia listoja esim. opiskelijoiden edistymisen seurantaan. Tietosuoja-asetus siis koskee meitä mitä suurimmassa mää

Someketti  - Verkkoidentiteetti - Medialukutaito Blogimme kostuu kolmesta osasta eli someketistä, verkkoidentiteetistä ja medialukutaidosta. Toisaalta nämä aiheet  häilyvät  ristikkäin kuin veteen piirre tyt  viiva t . Lii ttyvät siis hyvinkin toinen toiseensa.    S omeketti , etiketti, käyttäytyminen somessa puhututtaa ja puistattaa meitä jokaista aina silloin tällöin.  Poliitikot , päämie het, työkaverit, kanssaihmiset ja me kaikki saatamme saada aikamoista kuhinaa someen. Mikä sitten on oikein ja mikä väärin?  Maalaisjärjellä ajateltuna meidän jokaisen tulisi tietää, miten käyttäydymme somessa ja se onkin mielestämme perustaitoja (tai siis pitäisi olla).   Trump ja  Biden  kampanjoivat somessa – antavat samalla huutia tutuille palveluille: ”Vaarallisia valheita”   https://www.marmai.fi/uutiset/trump-ja-biden-kampanjoivat-somessa-antavat-samalla-huutia-tutuille-palveluille-vaarallisia-valheita/deb5070c-53e0-47b5-a8d8-2f4dd3c5303b   Kirjoitetun tekstin ongelmia on, että miten vastaano

Hoito ja hoivatyössä voidaan käyttää myös robotteja. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi –julkaisussa nähdään, että robotiikkaa voidaan hyödyntää omahoidossa, omaishoitajien tukena hoitotehtävissä, hallinnossa ja työn organisoinnissa ”robotiikalla voidaan korvata välillistä asiakasaikaa, kuten tarvikkeiden ja laitteiden siirtelyä, aterioiden kuljetusta sekä osaa lääkehoidosta”. Hoidossa robotit soveltuisivat muun muassa potilaan nostamiseen, siirtämiseen ja liikkumisen avustamiseeen. Väitetään, että jopa 20 prosenttia hoitohenkilökunnan tekemästä työstä voidaan korvata roboteilla. Erityisesti raskas työ on sellaista, johon se soveltuu mutta ihmisen kohtaamista ne eivät voi korvata. Tässä robotiikasta pari esimerkkiä: Paro robottihylje  on hylkeen muotoinen karvainen ja suloinen  robotti joka kääntelee päätään ja on suunniteltu osoittamaan kiintymystä: tässä aikoinaan uutisissa tullut klippi Kustaankartanon P

  Kun ensi kertaa kuulin lyhenteen cc, ajattelin, että kyseessä on joku kirjainyhdistelmä, joka liittyy siihen, että saa tuoda puolison johonkin juhlaan mukaan ylimääräisenä. Hieman tosin ihmettelin, miten siinä samassa puhuttiin tietokoneista ja internetistä. Tämän jälkeen tietouteni asiasta on merkittävästi parantunut. Olen jopa tuottanut materiaalia ja kuvia, joihin olen sitten hienosti lisännyt tuon mystisen cc merkinnän. Nyt etsin sitä automaattisesti esim. youtubesta, pixabaysta ja muista lähteistä, joista haluan etsiä materiaalia oman opetukseni tueksi tai verkko opetukseeni . Jakaminen on yhteisöllistä. Opettajan työssä avoimet oppimateriaalit ovat tätä päivää. Niitä löytyy erityisesti yleisten oppiaineiden osalta, mutta myös ammatillisten isojen alojen materiaaleja on löydettävissä. Ammatillisten opettajien olisikin hyvä saada lisätietoja ja rohkaisua avoimista oppimateriaaleista ja niiden tuottamisesta, jotta taustalla tehtävä opetuksen suunnittelu helpottuisi ja aikaa jäisi