Ajatuksia palvelurobotiikasta - ryhmä D

-


Väestörakenteen muutoksen myötä meillä on tulevaisuudessa yhä enemmän yhä vanhemmaksi eläviä ikäihmisiä ja vähemmän työikäisiä kantamaan vastuuta yhteiskunnan eri toimintojen järjestämisestä kuten esimerkiksi ikäihmisten palveluista ja hoivasta. Tämä haastaa meidät suunnittelemaan toimivampia ratkaisuja eri palvelujen järjestämiseksi. Tarvitsemme maahamme työperäistä maahanmuuttoa ja toimintojen automatisointia mm. digitalisaation ja robotiikan avulla.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on 2,5 miljoonan euron hankkeessaan (kts.VTT:n erikoistutkija Marketta Niemelän artikkeli) luonut vision siitä, miten ikäihmiset asuvat robotiikan ja muun älyteknologian avulla kodeissaan ja yhteisökodeissa hyvinvoivina pidempään ja miten hoitajan työ tulee muuttamaan seuraavien 20-30 vuoden kuluessa. Muutos tulee olemaan suuri ja robotiikan yleistymistä kohtaan esiintyy myös epäileviä asenteita. Monet alan ammattilaisetkin pelkäävät robotiikan syrjäyttävän inhimillisen hoitotyön ja heikentävän hoitotyön laatua. On kuitenkin kestävää kehitystä automatisoida sellaiset työtehtävät, jotka esim. palvelurobotit voivat tehdä paremmin kuin ihmiset tai robotiikan avulla pystymme täydentämään ja parantamaan ihmisen antamia palveluita tai hoitoa. Tällaisia tehtäviä hoitotyössä ovat mm. robotiikka, joka antaa hoitajille apuvoimia fyysisesti raskaassa tai kliinistä arviointia vaativassa työssä. Maailman parhaiten kaupallisesti menestynyt palvelurobotti on muistisairaiden terapiaan kehitetty interaktiivinen robottihylje Paro, joka rikastaa muistisairaan elämänlaatua ja vuorovaikutusta sekä lievittää ahdistusta ja levottomuutta. ikäihmisten itsenäistä asumista tukemaan on kehitetty paljon erilaisia seuranta-, hälytys- ja turvallisuusratkaisuja.
Tällä hetkellä robotiikan integroimisessa ikäihmisten arkeen on vielä paljon ongelmia kuten esim.  huonot verkkoyhteydet, puheentunnistamisen ongelmat ja robottien kömpelö liikkuminen. Lisäksi tietysti kustannukset ovat hidaste palvelurobottien yleistymiselle. Sosiaalisesti vuorovaikuttavien robottien erikoisuus on se, että tutkimusten mukaan ihmiset alkavat kiintyä niihin. Tätä on pidetty jopa ikäihmisten kohdalla ihmisoikeuskysymyksenä, mikäli se johtaa sosiaalisten kontaktien vähenemiseen. Jotkut tutkijat pitävä eettisesti vääränä sitä, että vanhuksen annetaan kiintyä robottiin, joka ei kykene aitoon empatiaan. Palvelurobotiikka tulee kuitenkin kehittymään kovaa vauhtia ja siitä tulee väistämättä tulevaisuudessa osa hyvinvointiyhteiskuntaamme ja palveluiden tehokkaampaa järjestämistä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avoimet oppimateriaalit tutuiksi ammatillisille opettajille /ryhmä c

-
  Kun ensi kertaa kuulin lyhenteen cc, ajattelin, että kyseessä on joku kirjainyhdistelmä, joka liittyy siihen, että saa tuoda puolison johonkin juhlaan mukaan ylimääräisenä. Hieman tosin ihmettelin, miten siinä samassa puhuttiin tietokoneista ja internetistä. Tämän jälkeen tietouteni asiasta on merkittävästi parantunut. Olen jopa tuottanut materiaalia ja kuvia, joihin olen sitten hienosti lisännyt tuon mystisen cc merkinnän. Nyt etsin sitä automaattisesti esim. youtubesta, pixabaysta ja muista lähteistä, joista haluan etsiä materiaalia oman opetukseni tueksi tai verkko opetukseeni . Jakaminen on yhteisöllistä. Opettajan työssä avoimet oppimateriaalit ovat tätä päivää. Niitä löytyy erityisesti yleisten oppiaineiden osalta, mutta myös ammatillisten isojen alojen materiaaleja on löydettävissä. Ammatillisten opettajien olisikin hyvä saada lisätietoja ja rohkaisua avoimista oppimateriaaleista ja niiden tuottamisesta, jotta taustalla tehtävä opetuksen suunnittelu helpottuisi ja aikaa jäisi
Lue lisää

Tekoäly ja robotiikka ryhmä c

-
Hoito ja hoivatyössä voidaan käyttää myös robotteja. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi –julkaisussa nähdään, että robotiikkaa voidaan hyödyntää omahoidossa, omaishoitajien tukena hoitotehtävissä, hallinnossa ja työn organisoinnissa ”robotiikalla voidaan korvata välillistä asiakasaikaa, kuten tarvikkeiden ja laitteiden siirtelyä, aterioiden kuljetusta sekä osaa lääkehoidosta”. Hoidossa robotit soveltuisivat muun muassa potilaan nostamiseen, siirtämiseen ja liikkumisen avustamiseeen. Väitetään, että jopa 20 prosenttia hoitohenkilökunnan tekemästä työstä voidaan korvata roboteilla. Erityisesti raskas työ on sellaista, johon se soveltuu mutta ihmisen kohtaamista ne eivät voi korvata. Tässä robotiikasta pari esimerkkiä: Paro robottihylje  on hylkeen muotoinen karvainen ja suloinen  robotti joka kääntelee päätään ja on suunniteltu osoittamaan kiintymystä: tässä aikoinaan uutisissa tullut klippi Kustaankartanon P
Lue lisää

Kylistä digitalisaation hermokeskuksia vai taantuvia taajamia? (Ryhmä A)

-
DigiErko-lähitapaamisessa Essi Ryymin haastoi meitä pohtimaan tulevaisuuden megatrendien vaikutusta työelämään, opiskeluun ja oppimiseen. Ryhmämme sai pohdittavakseen kaupungistumisen ja sen vaikutuksen tulevaisuuden ihmisen elämään. YK:n ennustusten mukaan vuonna 2030 60 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisesti Afrikan ja Aasian mantereilla kaupungistumisen vauhti on kova ja ihmiset pakkautuvat suurkaupunkeihin ja niiden laitamille työ- ja markkinamahdollisuuksia etsiessään. Suomessakin suunta on kohti pääkaupunkiseutua sekä muita suuria keskittymiä, kuten Tamperetta ja Turkua. Kaupungistuminen nähdään usein mahdollisuuksien lähteenä: hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet, suuremmat markkinat, paljon kulutus- ja harrastusmahdollisuuksia, runsaasti palveluja, laajat sosiaaliset verkostot, hyvät liikenneyhteydet, jne. Toisaalta kaupungissa asumisella on myös kääntöpuolensa. Alati kasvavassa suurkaupungissa ruuhkat hidastuttavat matkantekoa, saasteet ja päästöt heikentävät
Lue lisää