Mistä on hyvät simulaatiot tehty ( ryhmä D)

Blogitekstin otsikko viittaa Lapin AMK:ssa tehtyyn julkaisuun ”Helmiä Hoitotyön simulaatioissa”. Tämä julkaisu on tehty AMK:n simulaatio-opettajien verkostossa. Verkostoon kuului opettajia jokaisesta Suomen ammattikorkeakoulusta. Heidän intressinsä on yhdenvertaistaa eri oppilaitostensa simulaatio-opetusta.

Miten lähihoitajaopetuksessa voisimme toteuttaa laadukasta simulaatio-opetusta? AMK:n julkaisussa Raija Kokon kirjoituksen mukaan hyvän simulaation ainekset ovat:

• simulaatioon liittyvien käsitteiden ja opetussuunnitelman rakenteen tunteminen

• opettajilla on simulaatio-ohjaajakoulutus

• opettajilla tulee olla substanssiosaamista aiheesta sekä pedagogiikasta

• opettajalla on kiinnostus simulaatio-opetukseen

• simulaatiocase on sopiva tavoitteeseen ja käytettävissä olevaan aikaan nähden

• simulaatioissa käytettävien laitteiden hallinta

• hyvä ja luottamusta herättävä ilmapiiri ja jännityksen minimointi

• purkutilanteen hallinta (pedagogisen taidot korostuvat)

Onko simulaatio siis jotain uutta vai aiemminkin toteutettua eri nimityksellä?

Hoitotyössä on simuloitu jo kauan, mutta kaikesta ei ole käytetty nimitystä simulaatio. Laboraatio-opetusta voidaan ajatella simulaationa, vaikka purkutilanteita ei ole. Pääpaino niissä on käden taitojen oppimisessa. Tämän päivän simulaatioissa pohjalla on tarina tai tapaus, jonka pohjalta tilanteessa toimitaan. Oleellinen osa simulaatiota on käydyn tilanteen purku.

Simulaatiotilanteet voidaan suorittaa ilman minkäänlaisia laitteita/välineitä tai välineet ovat käytössä vain tilanteen kuvaamiseen ja katsojille välittämiseen. Muilla aloilla simulaatio on painottunut hoitotyötä selkeämmin simulaattoreiden käyttöön. Simulaattorit saavat hoitotyönkin opetuksessa roolia enenevässä määrin teknisten simulaationukkejen ja niihin yhdistettävien laitteiden avulla. Lisäksi simulaatioissa on mahdollista käyttää vr-teknologiaa (esim. kotihoito/vanhustyön simulaatio) sekä simulaatiopelejä. Tekniset laitteet ja toteutukset vaativat rahallista panostamista hoitotyön oppimisympäristöihin.

Onnistunut simulaatio vaatii myös opiskelijalta oikeanlaista suhtautumista simulaatiotilanteeseen. Simulaatio-oppimisessa korostuu opiskelijan rooli ja jokainen simulaatiokerta on ainutlaatuinen, jonka opiskelijat siis tuottavat. Simulaatio-oppiminen vaatii opiskelijalta kykyä heittäytyä mukaan toteutettavaan tarinaan. Myös ryhmän täytyy olla riittävän turvallinen opiskelijoille, jotta simulaatiot onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Täysin toisilleen tuntemattomien kanssa simulaatio ei ehkä ole paras tapa aloittaa oppimista, ellei se sitten toimi jotenkin ”jään rikkojana”.

Jotta simulaatio-opetus ylipäätään toteutuisi yhtenä opetusmuotona, niin opettajien tulee muuttaa omaa ajatusmaailmaa opetusmenetelmistä ja niiden käytöstä.