MITÄ ON OPPIMISANALYTIIKKA?

-


Yksinkertaistettuna tämä on opiskelusta syntyvän digitaalisen ”kädenjäljen” seuraamista.  

Oppimisanalytiikka on jaoteltu useampaan osaan: Oppimisen analytiikka, jossa tarkastelu on enemmän opiskelijan näkökulmasta, eli mitkä ovat osaamistavoitteet, mitä on osaaminen alussa ja mihin onkaan päästy, kun homma on hoidettu.  

Opiskelun analytiikka taas on enemmän opettajan näkökulmaa opiskelijan suuntaan, eli kuka teki, mitä teki ja milloin se tulikaan tehtyä. Tila-analytiikka taas on fyysisen oppimisympäristön mittaamista, mutta myös esim. sitä kuinka opiskelija osallistuu opetukseen eli on paikalla. Biometria on vasta tuloillaan, se on päälle puettavia antureita, joilla mitataan esimerkiksi vireystilaa. Opettamisen analytiikka taas kertoo sen mihin opettajan aika menee ja miten ja mihin suuntaan opettamista tulisi kehittää. Eli oppimisanalytiikka on kaikessa oppimiseen liittyvässä mukana. 

Kokonaisuus vaikuttaa aluksi hyvinkin teoreettiselta, mutta alkuhämmennys osoittautuukin vääräksi: Tässähän on kyse juuri siitä mitä on opettajana kaivannut verkko-opetuksen tueksi tietämättä oikein edes mitä on kaivannut. Jatkuvasti kehitetään verkko-opetusta ja kipuillaan sen kanssa, miten saamme opiskelijat opiskelemaan, miten varmistetaan oppiminen ja yleensä osallistuminen, miten muistetaan tarkistaa, onko tehtäväpalautukset tulleet, miten testaamme, onko tästä kaikesta mitä tehdään oikeasti jotakin hyötyä eli miten se kuuluisa vaikuttavuus tulee tässä mukaan. 

Innostuneena tästä kaikesta eksyimme hieman testaamaan Moodlen työkaluja ja sieltähän löytyi mainioita seurantaan liittyviä osasia. Eli konkreettisuus tuli jo heti mukaan.  

Tätä lisää, tästä tiedämme vielä liian vähän, mutta katse on jo tulevassa, tutkimme tätä lisää ja tavoitteena on löytää uusia työkaluja ja toimintatapoja saada opiskelusta syntyvä digitaalinen kädenjälki sellaiseksi, mitä kehtaa näyttää kenelle vaan.  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avoimet oppimateriaalit tutuiksi ammatillisille opettajille /ryhmä c

-
  Kun ensi kertaa kuulin lyhenteen cc, ajattelin, että kyseessä on joku kirjainyhdistelmä, joka liittyy siihen, että saa tuoda puolison johonkin juhlaan mukaan ylimääräisenä. Hieman tosin ihmettelin, miten siinä samassa puhuttiin tietokoneista ja internetistä. Tämän jälkeen tietouteni asiasta on merkittävästi parantunut. Olen jopa tuottanut materiaalia ja kuvia, joihin olen sitten hienosti lisännyt tuon mystisen cc merkinnän. Nyt etsin sitä automaattisesti esim. youtubesta, pixabaysta ja muista lähteistä, joista haluan etsiä materiaalia oman opetukseni tueksi tai verkko opetukseeni . Jakaminen on yhteisöllistä. Opettajan työssä avoimet oppimateriaalit ovat tätä päivää. Niitä löytyy erityisesti yleisten oppiaineiden osalta, mutta myös ammatillisten isojen alojen materiaaleja on löydettävissä. Ammatillisten opettajien olisikin hyvä saada lisätietoja ja rohkaisua avoimista oppimateriaaleista ja niiden tuottamisesta, jotta taustalla tehtävä opetuksen suunnittelu helpottuisi ja aikaa jäisi
Lue lisää

Tekoäly ja robotiikka ryhmä c

-
Hoito ja hoivatyössä voidaan käyttää myös robotteja. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi –julkaisussa nähdään, että robotiikkaa voidaan hyödyntää omahoidossa, omaishoitajien tukena hoitotehtävissä, hallinnossa ja työn organisoinnissa ”robotiikalla voidaan korvata välillistä asiakasaikaa, kuten tarvikkeiden ja laitteiden siirtelyä, aterioiden kuljetusta sekä osaa lääkehoidosta”. Hoidossa robotit soveltuisivat muun muassa potilaan nostamiseen, siirtämiseen ja liikkumisen avustamiseeen. Väitetään, että jopa 20 prosenttia hoitohenkilökunnan tekemästä työstä voidaan korvata roboteilla. Erityisesti raskas työ on sellaista, johon se soveltuu mutta ihmisen kohtaamista ne eivät voi korvata. Tässä robotiikasta pari esimerkkiä: Paro robottihylje  on hylkeen muotoinen karvainen ja suloinen  robotti joka kääntelee päätään ja on suunniteltu osoittamaan kiintymystä: tässä aikoinaan uutisissa tullut klippi Kustaankartanon P
Lue lisää

Kylistä digitalisaation hermokeskuksia vai taantuvia taajamia? (Ryhmä A)

-
DigiErko-lähitapaamisessa Essi Ryymin haastoi meitä pohtimaan tulevaisuuden megatrendien vaikutusta työelämään, opiskeluun ja oppimiseen. Ryhmämme sai pohdittavakseen kaupungistumisen ja sen vaikutuksen tulevaisuuden ihmisen elämään. YK:n ennustusten mukaan vuonna 2030 60 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisesti Afrikan ja Aasian mantereilla kaupungistumisen vauhti on kova ja ihmiset pakkautuvat suurkaupunkeihin ja niiden laitamille työ- ja markkinamahdollisuuksia etsiessään. Suomessakin suunta on kohti pääkaupunkiseutua sekä muita suuria keskittymiä, kuten Tamperetta ja Turkua. Kaupungistuminen nähdään usein mahdollisuuksien lähteenä: hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet, suuremmat markkinat, paljon kulutus- ja harrastusmahdollisuuksia, runsaasti palveluja, laajat sosiaaliset verkostot, hyvät liikenneyhteydet, jne. Toisaalta kaupungissa asumisella on myös kääntöpuolensa. Alati kasvavassa suurkaupungissa ruuhkat hidastuttavat matkantekoa, saasteet ja päästöt heikentävät
Lue lisää