Asiantuntijaverkoston rakentaminen (Ryhmä D)

-

 

Asiantuntijaverkostot linkittävät erilaisia ihmisiä ja organisaatioita työskentelemään yhdessä. Verkostoja voidaan rakentaa eri teemojen ja tavoitteiden ympärille. Verkostolla on aina tavoite, jotka voivat liittyä esimerkiksi oppimiseen tai vaikuttamiseen. Toimiakseen verkosto vaatii vetäjän, joka pitää langat käsissään. Vetäjän tehtävänä on pitää yllä innostusta. Hänen ei kuitenkaan tarvitse hallita verkostoa. Jotta verkosto toimii hyvin, tulee verkoston ilmapiirin olla avoin, niin että osallistujat voivat rohkeasti esittää omia ajatuksiaan.

Rakennettaessa asiantuntijaverkostoa tulee huomioida verkoston perustehtävä ja potentiaaliset jäsenet. Lisäksi tulee miettiä, miten verkostoa ylläpidetään ja millaista osaamista verkostossa tarvitaan. Mitkä ovat verkoston mahdollisuudet ja riskit. Verkostoituminen lisää organisaation ja yksittäisen työntekijän kykyä uudistua ja innovoida. Ajatuksena on, ettei tuotetta tai palvelua enää tuoteta yhdessä paikassa tai yksittäisen henkilön toimesta vaan verkostossa. 

Verkostoituminen mielletään varmaan helpommin yrityselämän ja yritysten toimintakulttuuriin sopivaksi, mutta verkostoituminen koskettaa myös koulumaailmaa useastakin eri tasosta käsin. Kansainväliset vaihdot ja muu toiminta lisää tarvetta verkostoitua toisten koulujen kanssa. Erilaisten hankkeiden läpisaaminen ja rahoituksen hankinta on helpompaa, kun on verkostoitunut toisten oppilaitosten kanssa. Opetuksen kehittämiseen on avuksi verkostoitua toisten oppilaitosten kanssa Esimerkiksi kiltakoulut, joissa osalla ammattioppilaitosten aloista toiminta on hyvinkin aktiivista, puhumattakaan opettajan omista tarpeistaan muodostaa pieniä (ja miksei suurempiakin) verkostoja oman työnsä toteuttamiseksi ja kehittämiseksi ihan jokapäiväisessä arjessa. Verkostoitumista siis on ja varmasti tulevaisuudessa vielä lisääntyy entisestään.  

Digitaalisuus on helpottanut asiantuntijaverkoston yhteydenpitoa. Yhteyksiä voidaan luoda ajasta ja paikasta riippumatta. Näiden verkostojen avulla saadaan ajantasaista tietoa omalta asiantuntemusalalta. Lisäksi voidaan ennakoida oman alamme kehitystä. Digitaalisuus verkostojen rakentamisessa tekee yhteydenpidon helpoksi ympäri maailman.

Haasteena verkoston toiminnassa voi olla asiantuntijaverkoston passiivisuus, tietojen vähäinen jakamishalukkuus sekä vuorovaikutuksen vähyys. Verkostotyön lähtökohtana tulee olla aito tarve verkostolle.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avoimet oppimateriaalit tutuiksi ammatillisille opettajille /ryhmä c

-
  Kun ensi kertaa kuulin lyhenteen cc, ajattelin, että kyseessä on joku kirjainyhdistelmä, joka liittyy siihen, että saa tuoda puolison johonkin juhlaan mukaan ylimääräisenä. Hieman tosin ihmettelin, miten siinä samassa puhuttiin tietokoneista ja internetistä. Tämän jälkeen tietouteni asiasta on merkittävästi parantunut. Olen jopa tuottanut materiaalia ja kuvia, joihin olen sitten hienosti lisännyt tuon mystisen cc merkinnän. Nyt etsin sitä automaattisesti esim. youtubesta, pixabaysta ja muista lähteistä, joista haluan etsiä materiaalia oman opetukseni tueksi tai verkko opetukseeni . Jakaminen on yhteisöllistä. Opettajan työssä avoimet oppimateriaalit ovat tätä päivää. Niitä löytyy erityisesti yleisten oppiaineiden osalta, mutta myös ammatillisten isojen alojen materiaaleja on löydettävissä. Ammatillisten opettajien olisikin hyvä saada lisätietoja ja rohkaisua avoimista oppimateriaaleista ja niiden tuottamisesta, jotta taustalla tehtävä opetuksen suunnittelu helpottuisi ja aikaa jäisi
Lue lisää

Tekoäly ja robotiikka ryhmä c

-
Hoito ja hoivatyössä voidaan käyttää myös robotteja. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi –julkaisussa nähdään, että robotiikkaa voidaan hyödyntää omahoidossa, omaishoitajien tukena hoitotehtävissä, hallinnossa ja työn organisoinnissa ”robotiikalla voidaan korvata välillistä asiakasaikaa, kuten tarvikkeiden ja laitteiden siirtelyä, aterioiden kuljetusta sekä osaa lääkehoidosta”. Hoidossa robotit soveltuisivat muun muassa potilaan nostamiseen, siirtämiseen ja liikkumisen avustamiseeen. Väitetään, että jopa 20 prosenttia hoitohenkilökunnan tekemästä työstä voidaan korvata roboteilla. Erityisesti raskas työ on sellaista, johon se soveltuu mutta ihmisen kohtaamista ne eivät voi korvata. Tässä robotiikasta pari esimerkkiä: Paro robottihylje  on hylkeen muotoinen karvainen ja suloinen  robotti joka kääntelee päätään ja on suunniteltu osoittamaan kiintymystä: tässä aikoinaan uutisissa tullut klippi Kustaankartanon P
Lue lisää

Kylistä digitalisaation hermokeskuksia vai taantuvia taajamia? (Ryhmä A)

-
DigiErko-lähitapaamisessa Essi Ryymin haastoi meitä pohtimaan tulevaisuuden megatrendien vaikutusta työelämään, opiskeluun ja oppimiseen. Ryhmämme sai pohdittavakseen kaupungistumisen ja sen vaikutuksen tulevaisuuden ihmisen elämään. YK:n ennustusten mukaan vuonna 2030 60 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisesti Afrikan ja Aasian mantereilla kaupungistumisen vauhti on kova ja ihmiset pakkautuvat suurkaupunkeihin ja niiden laitamille työ- ja markkinamahdollisuuksia etsiessään. Suomessakin suunta on kohti pääkaupunkiseutua sekä muita suuria keskittymiä, kuten Tamperetta ja Turkua. Kaupungistuminen nähdään usein mahdollisuuksien lähteenä: hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet, suuremmat markkinat, paljon kulutus- ja harrastusmahdollisuuksia, runsaasti palveluja, laajat sosiaaliset verkostot, hyvät liikenneyhteydet, jne. Toisaalta kaupungissa asumisella on myös kääntöpuolensa. Alati kasvavassa suurkaupungissa ruuhkat hidastuttavat matkantekoa, saasteet ja päästöt heikentävät
Lue lisää