Mikä ihmeen laajennettu todellisuus? (Ryhmä A)

Uuteen asiaan tutustuessa aloitamme usein termin määrittelystä. Hakiessa tietoa laajennetusta todellisuudesta törmää väistämättä käsitteen moniin ilmenemismuotoihin: on lisättyä, täydennettyä sekä laajennettua todellisuutta. Englannista on tuotu vaivatta suomenkieleen käsitteet VR, AR, MR ja XR eli virtual reality, augmented reality, mixed reality ja extended reality.

Sanastokeskus on määritellyt Tietotekniikan termitalkoiden yhteydessä käsitteen seuraavasti:

“Täydennetty todellisuus; laajennettu todellisuus

mieluummin kuin: lisätty todellisuus

...

Aistihavaintojen kokonaisuus, jossa fyysisen ympäristön havainnointiin on liitetty tietotekniikalla tuotettua tietoa.

Huomautus

...

Lisätty todellisuus -termiä ei suositella, koska todellisuuden määrää ei lisätä vaan todellisuuteen lisätään jotakin.”

(Sanastokeskus http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/haku-266.html) 

Laajennettu todellisuus antaa mahdollisuuden tutustua monimediaisesti sellaisiin ympäristöihin ja aihepiireihin, joihin ei muutoin olisi mahdollista päästä tutustumaan. Kaukaiset paikat, historialliset tapahtumat ja kohteet sekä eri ammattialojen työympäristöt tulevat tutuksi laajennetun todellisuuden avulla. Virtuaaliset kokoukset ja  tapahtumat tuottavat yhteisöllisyyden ja yhdessäolon illuusion ilman paikallaoloa.

Kaupan alalla laajennettua todellisuutta voidaan käyttää esimerkiksi tuotteiden mainostamiseen mieleenpainuvilla tavoilla; esimerkiksi IKEAn tuotteiden sovittaminen ja sijoittelu voidaan tehdä sovelluksen avulla omassa kodissa. Amazonilla on puhelinsovellus, jossa verkkokaupan tuotteen voi sijoittaa omaan kotiinsa ja mallailla sitä AR:n avulla ennen ostopäätöstä. 

Laajennettua todellisuutta voidaan käyttää myös muun muassa terapiatyössä altistumiskokemuksien tuottamiseen hoidettavalle. Esimerkiksi aukeat tai korkeat paikat ja  eläimet saadaan tuotua turvalliseen ja hallittuun ympäristöön, jonka jälkeen kokemuksia käsitellään terapeutin kanssa. Elias Roihuvuon Pro gradu -tutkielmassa Virtuaalitodellisuus altistushoidon toteutuksessa (Tampereen yliopisto: 2016) esitetään, että virtuaalitodellisuuden käytöllä on erityisesti kyetty hoitamaan lentopelkoa ja korkeiden paikkojen pelkoa.

Taide- ja museovierailut innostavat, virtuaaliset museokierrokset ovat suosittuja ja sivistäviä. Esitykset ovat todella hienoja, mukana on tekstitetyt opastukset ja kierrosten avulla pääsee tutustumaan sellaisiin paikkoihin ja taideteoksiin, joiden näkemisestä on vain haaveillut. Innostus ja vau-fillis saavat kuitenkin pohtimaan myös sitä tunnetta, mikä jää puuttumaan. Jos miettii taidenäyttelyä, ainakin visuaaliset ihmiset pystyvät  palauttamaan mieleen taideteoksen ja muistamaan sen mukanaan tuoman tunteen. 

Entäs jos virtuaalimaailma syrjäyttää reaalin ja vieraannuttaa todellisesta?

Pelialalla puhutaan immersiivisestä kokemuksesta. Wikipedian mukaan immersiolla viitataan siihen tunteeseen, kun pelaajakeskittyy pelaamiseen niin, ettei hän tiedosta pelin ulkopuolista maailmaa. Elokuvassa Ready Player One elämä eletään pääsääntöisesti virtuaalimaailmassa avatarien välityksellä. Aamulla kytkeydytään virtuualitodellisuuteen, jossa mennään kouluun, töihin tai vietetään vapaa-aikaa ystävien kanssa. Ystävien, jotka todellisuudessa asuvat toisella puolella maapalloa. Elokuvan utopistiselta vaikuttavassa virtuaalimaailmassa tapahtuva elämä on jo osittain mahdollista ja todellisuutta pelimaailmassa. Pelikonsolin ohjaimen tai PC:n näppäimistön ja kuulokemikrofonien lisäksi pelimaailmaan ovat tulleet VR-lasit ja -hanskat. Niiden avulla pelimaailman kokemus voimistuu.

Virtuaalissa voi tehdä mitä haluaa, kun taas reaalimaailmassa pätevät eri lait ja toimintatavat. Entäs jos laajennettua todellisuutta aletaan käyttämään “väärin” ja se alkaa rajoittaa toimintaamme, eikä lisää mahdollisuuksia? Oman toiminnan rajoittamisesta hyvänä esimerkkinä on Black Mirror -sarjan Nosediven -jakson sosiaaliset pisteet, jotka näkyvät leijumassa ihmisten pään yläpuolella.

Entä taideteokset? Jäävätkö ne yhtä vahvasti mieleen virtuaalisessa maailmassa kuin todellisessa?  Ja mikä merkitys on vaikkapa taideteosten tulkinnalla? Kun katsoo taulua virtuaalisesti, siihen on merkitty infolaatikoin, mihin kiinnittää huomiota. Tilanteesta jää puuttumaan oma kokemus ja oma tulkinta. Onko virtuaalimaailma pintapuolisempaa vai pitäisikö sitä vain oppia käyttämään oikein? Ja mitä me tulevaisuudessa haluamme? Haluammeko nähdä kaiken; virtuaalisena, nopeasti ja ajasta riippumatta? Vai riittääkö meille ne kokemukset, jotka saamme mahtumaan aikatauluumme ja säästötilimme saldoon?  

Opetuksen uudet mahdollisuudet

Laajennettu todellisuus antaa paljon mahdollisuuksia myös opetusmateriaalin elävöittämiseen. Esimerkiksi toukan muuttuminen perhoseksi pystytään kuvaamaan moniulotteisemmin ja mielenkiintoisemmin, myös ajankulku saadaan hyvin kuvattua. Laajennetun todellisuuden menetelmät mahdollistavat myös kokemuksellisen etäopetuksen. On yhtälailla mahdollista tutustua niin havumetsien kuin savannien, sademetsien ja jäätiköiden ekosysteemeihin.ThingLink edustaa laajennettua todellisuutta hyperlinkkeineen, äänineen, kuvineen ja videoineen. Mervi Ylitalo kirjoittaa artikkelisssan Pidetäänkö kaikki mukana työn muutoksessa?, että Thinglink-kuvaopastuksella tehtiin kuljettajille bussien ajohyttiin istuimen säätimien opastuksia. Kuljettaja pystyy siis tarkistamaan säätimet hytissä olevasta tabletista ja työnteko sujuvoituu. Kielten opiskelussa taas sanasto ja kulttuuri tarttuu oppijan hyvin mieleen virtuaalisesti aidon tuntuisissa ympäristöissä. 

VR-teknologiaa hyödynnetään koulutuksessakin laajasti. VR-lasien ja -hanskojen avulla esimerkiksi kirurgiaa opiskelevat voivat turvallisesti harjoitella leikkauksia virtuaalimaailmassa, ennen kuin siirtyvät aitoon tilanteeseen leikkaussalin puolelle. Tällaiseen koulutustarkoitukseen käytetyn VR-teknologian pitää tietysti olla edistyneempää ja näin ollen myös kalliimpaa kuin viihdekäyttöön tarkoitetuissa VR-laitteissa ja -ohjelmissa. Mahdollisuus VR-simulaatioiden hyödyntämiseen koulutuksessa ei siis ole vielä kaikkien saatavilla. Tekniikan kehittyessä ja hintojen alentuessa VR:n käyttö koulutuksessa tulee varmasti lisääntymään kaikilla koulutuksen osa-alueilla.