Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa: Flippaus eli käänteinen oppiminen (Ryhmä A)

 

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämän varmasti moni opettaja allekirjoittaa. Erityisesti uuden kielen oppimisessa kuvat ovat tärkeä oppimisen väline. Konkreetit asiat on helppo esittää kuvin, mutta mielenkiintoiseksi kuvien käyttö tulee vaikkapa uusien kuvailevien sanojen tai teon sanojen opetuksessa. Kuvien tulkinta on kulttuurisidonnaista ja asiaan vaikuttaa myös tottuminen kuvien käyttöön. Tämä näkyy erityisesti sellaisten opiskelijoiden oppimisessa, jotka eivät ole koulua käyneet eivätkä ole visuaalisesti oppineet aiemmin. Kuva omenasta on omena, mutta kuva tytöstä voi taas tarkoittaa sanoja: nuori, tyttö, sisko, tytär, lapsi, iloinen, seisoo, odottaa. Ja jos kyseessä olevalla tytöllä on jalassaan shortsit, hänellä voi olla pian myös pitkä hame ja huivi. Kuvat auttavat oppijaa paljon, mutta opettajan ammattitaito taas on tärkeää siinä, miten kuvaa tulkitaan. Kuva ei kerro samaa asiaa kaikille oppijoille.

 

Video taas kertoo moninkertaisesti enemmän kuin kuva. Sekä opettajat että opiskelijat suhtautuvat videoon opetuksessa positiivisesti. Videota on hauska katsoa, se piristää, se on erilaista ja videosta muistaa paremmin, koska käytössä on enemmän aisteja. Videota voidaan käyttää uuden aiheen pohjustamiseen, videon avulla voidaan eriyttää, video voi olla apuväline case-pohjaisessa oppimisessa ja siten lähtökohta mielipiteille. Videon katsomisesta on tärkeää saada vuorovaikutteista, jotta se ei olisi vain katsomista vaan ohjaisi oppimista uuteen suuntaan. Videon tukena opetuksessa voi käyttää vaikkapa erilaisia kyselyjä. Kyselyt voidaan toteuttaa verkossa tai lähiopetuksessa. Video on tänä päivänä niin yleinen, että sen käytössä harvemmin tulee opiskelijalle teknisiä ongelmia. Opettaja voi kokea haasteena sen, että jos videon avulla olisi tarkoitus perehtyä aiheeseen ja kaikki eivät videota katsokaan, lähiopetuksessa pitää toimia eri tavalla kuin opettaja oli suunnitellut. 

Hyvä opetusvideo on lyhyt ja se on hyvin käsikirjoitettu. Vaikkakin videota pidetäänkin lähtökohtaisesti mielenkiintoisena, se voidaan myös helposti pysäyttää ellei se kiinnosta tai huomio kiinnittyy johonkin muuhun.  Videon katsoja saattaa olla yllättävän kärsimätön, koska videon ajatellaan viihdyttävän. Luontaisesti odotamme videolta hyvää musiikkia, hyvää ääntä ja mallikasta näyttelyä. Kun näytölle tuleekin powerpoint-esitys, jossa diat vaihtuvat ja ehkäpä liian hidas puhuja lukee tekstidioja, mielenkiinto ei meinaa pysyä yllä. Pitääkö opettajan sitten olla huippukäsikirjoittaja, joka luo näytölle dramaattisia juonenkäänteitä ja kehittää taustaääniä vai voisiko opettajan vahvuus olla tuttuus? Opiskelija voi innostua paljon videosta, jossa on tuttu ääni, tuttu ihminen ja tuttu ympäristö. Se riittänee hyvään videoon.  

Videoiden käyttö opetusmateriaalina mahdollistaa käänteisten oppimismenetelmien käytön, sillä videoiden avulla oppijalla on mahdollisuus perehtyä käsiteltävään aiheeseen etukäteen kotona. Näin ollen oppitunneilla on aikaa käsitellä oppijoille heränneitä kysymyksiä ja ratkoa soveltavia tehtäviä peruskäsitteiden ja -tiedon esittelemisen sijaan.  

Kuvien ja videoiden saavutettavuus 

Kuvien ja videoiden käytöllä voi sekä elävöittää että tuottaa monikanavaista, innostavaa ja kiinnostavaa oppimateriaalia. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että valitut kuvat ja videot palvelevat opittavaa asiaa ja sisältöä eivätkä toimi pelkästään koristeellisina elementteinä oppimateriaalissa. Kuvien ja videoiden rooli monikanavaisina opittavan sisällön esittäjinä tarkoittaa myös, että näiden visuaalisten tai audiovisuaalisten elementtien sisältö tehdä saavutettaviksi. Kuvien kohdalla tämä tarkoittaa kuvasisällön kuvailua vaihtoehtoisin tekstikuvauksin. Videoiden kohdalla saavutettavuuden vaatimus edellyttää videon audiosisällön kuvailua tekstivasteen ja tekstityksen avulla. 

Kuvaus- ja julkaisuluvat kuntoon - muistithan tekijänoikeudet?

Kaikkea kuva- tai videomateriaalia ei kannata tuottaa itse. Internet on pullollaan kuvia ja videoita, jotka ovat laadukkaita ja alunperinkin tehty koulutuskäyttöön. netin hakukoneita hyödyntämällä voi löytää täydellisen videon juuri omaan tarpeeseen. On kuitenkin muistettava, että kaikkea, mitä netissä näkee, ei voi niin vain käyttää omiin tarkoituksiin. Osa materiaalista on lainattavissa ja jopa muokattavissa täysin vapaasti, osassa riittää nainita materiaalin tekijästä ja osan käyttö taas on täysin kiellettyä. Lukuisten kuva- ja videopankkien materiaalin saa käyttöönsä maksua vastaan. Näissäkin tapauksissa kannattaa mainita lähde, eli mistä kuvapankista materiaali on otettu.

Jos kuitenkin päädytään tuottamaan kuva- tai videomateriaalia itse, on luvat silloinkin huomioitava. Lupa kuvaamiseen tulee tietysti olla sekä kuvissa tai videoissa näkyviltä ihmisiltä että mahdollisesti myös kuvauspaikalta.  

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Voisimmeko edes kuvitella sellaista tilannetta, että kuvien ja videoiden käyttäminen opetuksessa ei olisi mahdollista? Kuvat on olleet osa opetusta jo hyvin pitkään - jo kansakoulussa käytettiin opetustauluja ja -julisteita konkretisoimaan opetettavia aiheita. Jopa tänäkin päivänä Ebba Masalinin maalaamat kasviotaulut ovat haluttuja kodin sisustuksessa käytettäviksi.